To 28.3

Matkat meni mukavasti, ratikassa oli ahdasta. Oli ihanaa nähdä

aktio-porukkaa taas, Eleriin törmättiin jo ratikassa, kun Eleri

tunnisti meidät King’s kids -pipoista. Laivamatka meni hyvin, söimme,

tanssimme Rise up:n kannella ja pidimme hauskaa. Pääsimme kaikki

nukkumaan yhteen isoon huoneeseen, ja kävimme nukkumaan väsyneinä,

mutta innokkaina ja odottavaisin mielin joskus kymmenen jälkeen.

Pe 29.3 Pitkäperjantai

Ikkunoista tuleva auringonvalo herätteli aktiolaisia puolikahdeksan

aikoihin. Söimme aamupalan, ja Ilona piti aamuhartauden Jumalan

nimestä. 5. Moos. 32:4, Ps. 23. Kävimme esiintymässä Imastun

koulukodissa. Siellä saimme kohdata iloisia, kehitysvammaisia lapsia

ja aikuisia. Kokemus oli ihana ja mieleenpainuva, saimme heiltä

ihastuttavat pääsiäiskortit. Sieltä lähdimme Sauen vapaakirkolle,

jossa esitimme muutaman laulun ja saimme syödä hyvin. Illaksi

palasimme Talun Laagrikeskukseen, söimme, saunoimme ja kävimme

nukkumaan.

La 30.3

Putosin puoli seitsemän aikaan sängystä. Varsinaisesti heräsin tuntia

myöhemmin. Aamuhartauden aiheena oli Jumalan äänen kuuleminen ja

tunnistaminen, Joh. 10:27, Snl. 3:5-6. Kävimme lauantaina kahdessa

lastenkodissa, Haibassa ja Siimustissa. Siimustin lapset olivat

tehneet meille ihania musiikkiesityksiä ja leiponeet meille vaikka

mitä herkkuja! Molemmat kokemukset olivat upeita, oli ihanaa nähdä,

että lapsilla oli molemmissa paikoissa hyvä olla. Myös automatkat

olivat varsin hauskoja! Illalla pidimme vielä pienen

“palautehetken”, ja kävimme nukkumaan.

Su 31.3 Pääsiäinen!

Kelloja oli siirretty, joten heräsimme hyvin väsyneinä. Kahdeksan

jälkeen pääsimme aamupalalle. Aamuhartaudessa puhuimme siitä, kuinka

koko elämä voisi olla todistuskeinona muille ihmisille ja

evankeliointi elämäntapa. Matt. 28:18-20, 1 Tess. 2:3-12, Apt. 1:8.

Esiinnyimme yhdeltätoista Hagerin vanhainkodissa. Kokemus oli mahtava

ja koskettava, oli ihanaa kun mummot pyörätuoleissaan lukivat

kosketettuina Taivaan Isän rakkauskirjeitä, joita olimme jakaneet

heille.

Kahdeltatoista esiinnyimme viereisessä kirkossa, jonka jälkeen

saimme pappilassa syödä monenlaisia herkkuja. Meille oltiin oltu joka

paikassa niin ihanan vieraanvaraisia! Illalla oli edessä viimeinen

esiintyminen Riisipereen kulttuuritalolla. Saimme vetää koko

ohjelmiston läpi. Iltaan mahtui valtavasti iloa ja itkua. (repäisin

ison punaisen sydämen kahtia heti draaman alussa!) Ilta oli ihana, ja

illalla leikimme vielä leirikeskuksessa ruotsalaista tuolileikkiä sekä

romeoo ja juuliaa, ja meillä oli valtavan hauskaa!

Ma 1.4

Viimeinen aktiopäivä! Olo oli onnellinen, mutta haikea. Aamulla

pidimme vielä pienen ylistyshetken, sekä otimme yhteiskuvan

leirikeskuksen edustalla juuri ennen lähtöä. Shoppailimme ja söimme

vielä Tallinnassa, löysin ihanan kesämekon! Puolikahden aikaan

nousimme laivaan ja sanoimme Virolle näkemiin. Laivassa teimme

toisillemme positiivisuuslaput. Meillä oli niin ihana ryhmä!! Leikimme

ja shoppailimme, sekä palkitsimme ihanan matkanjohtajamme. Saavuimme

Helsinkiin, ja annoimme viimeiset rutistukset kaikille ihanille

ihmisille. Lähdimme haikein mutta onnellisin mielin kohti kotia.

T. Matleena

Kuulin Espanjan aktiosta ensimmäisen kerran vuoden 2012 tammikuussa. Olin Maaningalla Kansallisilla King’s Kidsien juhlapäivillä Ilonpäivillä, jossa leiristä kerrottiin. Innostuin ajatuksesta ja aloin odottaa matkaa.

En osannut odottaa aktiolta paljonkaan, koska en ollut koskaan aiemmin ollut sellaisella. Olin kuitenkin huomannut, kuinka ihmiset muuttuivat aktiolta palatessaan, toiset enemmän, toiset vähemmän. Kaikki, jotka aktiossa olivat olleet, olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että se oli mahtava kokemus, joka kannatti ehdottomasti kokea. Viimein siis koitti lokakuu, jolloin matkaan lähdettiin. Jätimme taaksemme sateisen ja loskaisen Suomen ja saavuimme Espanjaan, Malagan lämpöön. Totta kai jännitin aluksi, mutta jännitys haihtui nopeasti. Tätä edesauttoi se, että mukana oli aivan mahtava porukka! Kokoonpanomme oli kokonaisuudessaan kaksi ryhmäläistä, ryhmämme vetäjä, apuvetäjä sekä mahtava kuskimme.

Yöpymispaikassamme, joka oli suomalaisten perustama yhteisö, pääsimme kuitenkin tutustumaan muihinkin upeisiin ihmisiin. Majapaikkamme koostui kokoustarkoitukseen tehdystä salista, keittiöstä, suihku- ja wc-tiloista sekä yöpymiseen tarkoitetuista huoneista. Pääsimme heti aidon Espanjan tunnelmaan, sillä majapaikkamme toisella puolella sijaitsi pelto, jossa laidunsi lehmiä, kun taas toisella puolella oli vilkas moottoritie. Nukuimme yömme kaikesta huolimatta hyvin. Aamuisin söimme ja pidimme rukoushetken, jonka jälkeen lähdimme päivän aktiviteettiin.

Ensimmäisenä päivänä ajoimme Gibraltarille. Jo ajomatka vuorelle oli hämmästyttävä. Oli outoa huomata, kuinka rinnakkain köyhyys ja rikkaus asuvat Espanjassa, kuten valitettavasti niin monessa muussakin paikassa; ensin saattoi näkyä valtava, moderni talo pensasaitoineen ja heti perään pieni hökkeli, joka hädin tuskin kesti pystyssä. Kaikista ihmeellisintä olivat kuitenkin maisemat. Niitä valtavia, vehreitä kukkuloita ja kimaltavaa merta katsellessa ajatteli, ettei tällainen kauneus ole mitenkään voinut syntyä itsestään, tämäkin on mahtavan Jumalamme aikaansaannosta.

Paikan päällä Gibraltarilla pääsimme ihastelemaan lisää mahtavia maisemia ja ylistämään. Ylistys on ihanaa missä tahansa, mutta vuoren huipulla, tuulen tuivertaessa kasvoihin ja meren kimaltaessa taustalla se on kyllä jotain aivan käsittämätöntä. Gibraltarin lisäksi pääsimme käymään myös muissa kohteissa, kuten Malagan raunioilla. Tanssimme, ylistimme ja rukoilimme pitkin Malagan muureja.

Matkan aikana pääsimme myös evankelioimaan useampaankin otteeseen. Kävimme myös kirpputorilla jakamassa erilaisia hengellisiä materiaaleja. Juuri nämä ihmisten kanssa tapahtuneet kohtaamiset olivat erityisen hienoja ja mieltä lämmittäviä. Ja toisin kuin Suomessa, useimmat ottivat materiaalin vastaan kiitollisina ja alkoivat tutkia sitä heti kiinnostuneesti.

Itselleni yksi mahtavimmista kokemuksista kaiken muun lisäksi, oli päästä paikallisen seurakunnan kokoukseen. Olen aina ihannoinut itämaisen kulttuurin tapaa hoitaa asiat rennolla otteella. Koko kokouksen henki olikin hyvin yhteisöllinen ja lämminhenkinen. Paras hetki oli kuitenkin ylistäminen. Sopraanona toimi kaunis tumma nainen, jonka voimakas ääni oli uskomaton. Muut seurakunnan naiset yhtyivät lauluun mukaan taustakuorona. Tunnelma oli mahtava!

Koko leirin ajan tunsin olevani lähellä Isää. Tunsin, että hän oli mukanani koko ajan. Leirin aikana sain myös uuden kipinän raamatun lukemiseen. Ennen se oli ollut minulle kirja, jota silloin tällöin selailin, usein ymmärtämättä paljonkaan, mutta leirin aikana raamattu aukesi minulle aivan uudella tavalla ja aloin ymmärtää sen sanomaa. Tajusin myös, ettei se ole pelkkää tylsää historiankertausta, vaan sisältää todella mielenkiintoisia kertomuksia laidasta laitaan.

Leiri sai koko uskonelämäni uudelle pohjalle. Olen ollut jo pitkään uskossa, mutta leirin aikana aloin ajatella asioita pitkästä aikaa uudelleen ja sain aivan uusia näkökulmia uskoon ja uskovana olemiseen. Suosittelen aktiota aivan kaikille, koska uskon, että jokainen voi löytää sen avulla jotain uutta niin itsestään, kuin Jumalastakin!

Sofia Panula

Katso kuvia ja tunnelmia Espanjasta tältä videolta!

Tällä kertaa Ilonpäivät vietettiin Porissa 5.-6.1.2013. Fiilis oli aivan mahtava – kuten joka vuosi! Oli mahtavaa nähdä, että King’s Kids -ryhmissä on niin suuria, kuin pieniäkin ihmisiä.

Mun mielestä parasta Ilonpäivät – viikonlopussa oli se, että pääsi ylistämään ihan vapaasti. Laulujen aikana sai nousta ylös penkistä ja vaan tanssia, antautua Jumalan voimalle ihan kokonaan. Joskus sitä tuntuu, että ei millään jaksaisi olla mukana tällaisissa jutuissa, mutta aina kun pääsee Ilonpäiville tai muihin yhteisiin juttuihin, se fiilis ja henki saa jatkamaan.

On mahtavaa päästä kertomaan ihmisille Jeesuksesta ja Jumalasta tanssin avulla. Myös kaikki pisteet olivat kivoja, mä kylläkin vietin aikani melkein kokonaan tanssimaton luona. Tanssiminen siellä Prismoissakin oli mahtavaa. Osa ihmisistä pysähtyi katsomaan, ainakin hetkeksi, jolloin tiesi, että jotkut kiinnostuivat ja sitten vaan tanssi enemmän tunteella.

Oli veikeätä katsoa, millaisia kaikki koreografiat oli ja mitkä biisit oli valittu. Joissakin oli tosi paljon energiaa, toiset oli vähän rauhallisempia, mutta kaikki aivan

ihania. Ja mun mielestä oli mahtavaa päästä tanssimaan myös Rise Up, mikä me tosiaan tanssittiin kaikki yhdessä.

Ilonpäivien tekemisen meininki ja ilo on lähes käsin kosketeltavaa. Sen takia mä kannatan, että säkin lähdet mukaan Ilonpäiville. Joka vuosi on jotain vähän erilaista, mutta kaikki se mahtava yhteistyö ja fiilis on aina mukana. Ilonpäivillä vaan yksinkertaisesti on ihan parasta. Mä en mistään hinnasta jää seuraavan vuoden Ilonpäiviltä pois ja toivon, et säkin tulet viettämään aikaa ja ylistämään meidän kanssa!

- Ronja –

Katso kuvia Ilonpäivistä 2013!

King’s Kids Joy Days is yearly held in Tampere but for the first time, it was held in Maaninka, which is a small village in Northern Savo. This is a very important event among the 1,000 members of King’s Kids all over Finland because this is the 20th year celebration and the 25th year anniversary of King’s kids since it was started in 1987.

There were around 450 children, teen-agers and adults who participated in this two- day celebration from different parts of the country. It was so encouraging to see children from ages 3 to 17 participating in different activities enthusiastically and willingly. The celebrative atmosphere was very obvious that even adults joined them in dancing, praising and worshiping God with all their hearts and might.

Thirteen YWAMers from Koivumäki base under the leadership of Mark Erickson worked with the King’s kids Staff in preparing the place, guarding, cleaning, praying, teaching and leading worship during the youth night. What a real joy to see many kids and adults  being challenged by a 99 year old man of God who came all the way from Tampere as the main speaker of this event!

Love Feast in Koivumäki

On January 20, eighty three children, teen-agers, young people, adults and Ywam Koivumäki staff enjoyed a love feast. This was organized by Minna & Timo Raiha, Veli-Matti Ruotsalainen and our staff as a way of thanking all those who served in the King’s Kids Joy Days.

Forty king’s kids members from nearby places came and did their dances and songs. Some of the  adults who were watching joined them. This evening was also a reunion of the different King’s kids group and that is why more than 10 nations were represented. It is a blessing to see YWAM and king’s Kids work together as a family in serving, discipling and encouraging the children, teen-agers and families in Finland to reach out to others who are hurting, needy and going through difficulties in life..

Day 1

Jatkoimme lentokenttätaksilla matkaa kohti Utsjokea läpi Lapin lumouksen. Näimme porojakin! Suomen paras nuoriso-ohjaaja Reinlan Juha oli meitä vastassa yhdessä Kuljun perheen ja Vuormien kanssa,jotka olivat kerinneet perille jo aiemmin. Oli iltapalan aika ja kokoonnuimme sen jälkeen yhteiseen aloitukseen kauniiseen srk-saliin, josta aukeni Lappi-näkymä Sovimme seuraavan päivän asioista. Aamulla klo 6 olisi herätys ja lähtisimme kohti Karigasniemeä Teno-joki vierellämme ohjaamassa. Hyvää yötä siis ja kiitos upeasta matkaseurasta!

Day2.
Aurinko paistoi, kun aamulla heräsimme virkeinä kuudelta! Lapin yötön yö oli vieläkin totta ja Jumala hemmotteli meitä valolla ja lämmöllä! Tunnin päästä lähdimme kohti Karigasniemen kappelia, jonne lapset tulivat Tosi hauska-tapahtumaan ja yläaste-ikäiset omaan tilanteeseensa. Oli hieman paikallepudonnut olo, ja se näkyi, mutta into oli kova ja saimme pidettyä molemmat tärkeät tilanteet. Saattelimme lapset ja nuoret koulupäivään ja kutsuimme tulevaan Saila Seurujärven konserttiin.
Saimme tosi hyvää porokeittoa! Olimme ihan hotelliruuissa koko reissun!!! Porokeiton voimalla lähdimme kohti Utsjokea ja matkalla valloitimme Nuvvus Ailiggaan, tunturin, jonne kiipesimme kurua pitkin. Toiset kyllä kiipesivät jyrkästä kohdasta ja siten opimme, mikä kuru on! Tunturien välistä pääsi helpommin perille. Niin,helposti ja helposti…. kiipeilimme valtavissa kiviröykkiöissä ja usko perillepääsystä hiipui muutaman kerran totaalisesti, mutta jatkoimme ylöspäin! Alhaalla joimme tunturipurosta mutta kiivetessä tuli tosi kova jano. Kuulimme, miten virta kohisi syvällä kiviröykkiöiden alla,mutta emme voineet juoda sitä! Se oli hengellisesti koskettava reissu: uskomattomat ihmiset ovat koko ajan janoissaan, mutta meidän tehtävänä on siirtää kiviröykkiöitä pois, jotta pääsee juomaan. Tajus, että yksin ja ihmisvoimin ei pysty siirtämään yhtäkään kiveä, mutta Jeesuksen kanssa pystyy. Jumala puhui Tarjalle Helsinkiä kohti ajaessaan, että meillä ei kaikki suju omien suunnitelmien ja aikataulujen mukaan tällä reissulla, mutta että ANTAKAA TILAA HÄNELLE!!! Oli upeaa juoda virrasta jälleen alhaalla vuornassa, kun pääsimme perille huipulle asti!!! Joskus tuntuu, että ei jaksa enää askeltakaan, mutta Jumala auttaa silloin!
Vietimme kivan yhteisen hetken alkuillasta laulaen, rukoillen ja jakaen ajatuksia tunturireissusta ja ekoista tehtävistä. Oli koskettavaa olla yhdessä koolla ja illalla oli upea opetus avioliitosta ja Jeesuksen mahdollisuuksista parantaa meidän elämämme. Katselimme elokuvan Fireproof. Upeaa, että elokuvan pääosan esittäjä on halunnut tehdä niin syvän hengellisen elokuvan. Hänen toiset elokuvansa ovat Left behind-dvd:t. Saimme elokuvan kautta vahvistusta siitä, että Jeesus haluaa olla meidän ja kaikkien kohtaamiemme ihmisten Herra! Jumala meitä auttakoon!

Day 3
Minä, Tarja ja Ansku lähdimme aamulla Juhan kanssa Utsjokisuun koululle pitämään aamunavausta. Muut saivat nukkua, lahja heille! Rukoilimme ennen tilannetta ja näin rukouksessa Jumalan liekit koulun yläpuolella! Se oli vahvistava näky tulevalle päivälle!
Aamunavauksessa luimme kirjeen Jeesukselta, jossa hän muistutti siitä, miten haluaa kuulla meiltä asioistamme ja että meillä olisi aikaa hänelle! Esitimme Sailan laulun “Kuningas Jeesus” Oli siunattu hetki ja hyvä vastaanotto. Oli hienoa kertoa nämä terveiset heti muille, kun he heräilivät ja söimme yhdessä aamupalaa! Kuljun Pete tuli heti ovissa vastaan ja kerroin hänellekin näystä. Pete kertoi myöhemmin, miten siinä paikassa oli huolet päivän kulusta poistuneet ja innolla ja rauhassa menimme kohti koulua ja tilanteita siellä! Paidassamme lukevat tekstit: “Ilo rauha rakkaus” voimistuivat! Olimme aivan liekeissä )))
Kouluilla oli Tosi hauska-tapahtuma päiväkoti-ikäisille ja ala-asteen väelle. Olikin tosi hauskaa!!! Nuoret valmistelivat illalla puheenvuorot yläasteen ja lukion oppilaille. Oli todella puhuttelevia juttuja!!! Jeesus puhui ihmisten kieltä: nuoret puhuivat nuorten kieltä!!!
Ilolla keräsimme kamppeitamme ja lähdimme syömään ja siitä kirkkoon ja kirkkotuville. Juha kertoi meille koskettavan tarinan ja saimme ihastella Lapin maisemia kirkon tornistakin!!! Kirkkotuvilla kuulime mielenkiintoisia kertomuksia isovaarien ja mummujen elämästä tuolla jänkhällä. Soittelin Sailalle kirkkotuvilta ja he olivat jo melko lähellä! Odotimme niin innolla illan konserttia! Kerroin Sailalle rohkaisuksi näyn ja aamun upeat kohtaamiset.
Illan konsertti oli niin siunattu! Olin yli-onnellinen: Mun haaveesta oli tullut totta! Oli kuin unta!!! Soittajista vain tuntui, että kaikki meni inhimilliseti pieleen, mutta olimme tosi kosketettuja ja meidän tanssit vahvistivat laulujen sanomaa!! Konsertin jälkeen vietimme hyvän iltahetken srk-talolla. Saila kertoi vastustuksesta, jota oli ollut reissun suhteen, mutta Jumala on voittaja! Saimme rukoilla toistemme puolesta myöhään yöhön.

Day 4
“Hotelliaamupalan” jälkeen jakauduimme kahteen porukkaan ja lähdimme kuruun ja luontopolulle. Juha kertoi Nammakurun reitin olevan 3 kilometriä, mutta takaisin palattuamme selvisi, että reitti oli melkein 10 kilometriä vaikeakulkuista tunturipolkua kivineen ja soineen, jolloin piti hyppiä mättäältä mättäälle! Oli niin rentoa ja niin suuri hiljaisuus ja rauha valtasi meidät siellä erämaassa!
Paistoimme makkarat kodalla ja jatkoimme vielä matkaa kohti tunturia. Tunturilta aukeni jälleen ihana maisema ja puro kulki koko matkan meidän vieressä! Niin taivaallisen ihanaa! Kiitos Juha tooooosi paljon, kun veit meidät sinne!
Ruuan jälkeen kokosimme jälleen esiintymisvaatteet ja suuntasimme kohti Karigasniemeä. Sailan porukka oli valmiina jo kappelilla ja illan konsertti saattoi alkaa. Oli niin ihanaa!!! Saattelimme Sailan porukan kotimatkalle konsertin jälkeen ja rättiväsynyt ja lyi-onnellinen porukka lähti kohti majapaikkaa. Voi sitä naurun määrää, joka kummassakin autossa oli! Iloa Herrassa ja hhyvässä seurassa! Saimme kokea Jumalan rakkautta toisiltamme koko reissun ajan. Oli haikea mieli, kun Kuljut olivat myös lähteneet jo ennen konserttia kohti kotia matkailuautollaan ja se kertoi meille, että huomenna olisi lähtö meillekin! Juha hyvästeli meidät illalla kättelemällä ja sanomalla jotain hyvää jokaisesta! Hienoa!

Day 5
Aamulla vielä osa porukasta lähti Teno-jokeen uimaan!!! Aika sissejä! Siivosimme paikat ja oli jäähyväisten aika…Niin haikeaa…Lentokenttätaksi tuli pihaan ja niin Utsjoki jäi taakse ja kotia kohti mentiin! Juha jätti meille mieliimme ristinmerkin teon tärkeyden. Voimme siunata sillä ajatukset, teot ja sydämemme ja muidenkin!!! Kirjoitimme vielä tärkeät positiivisuuslaput kaikista taksissa ja Vuormat jäi Inarissa pois kyydistä. Jäähyväisiä lisää….
Lento oli ajoissa ja laskeutuminen oli niin pehmeä Hesan päässä, että ei huomannutkaan, koska oltiin maassa! Lentomatkalla siunasimme vielä toisiamme rukouksessa ja iso kiitollisuus valtasi meidät. Vielä joskus haluan sinne takaisin! Siellä on ihan oma maailmansa!!!
…Ja nyt olemme monta upeaa muistoa rikkaampia! Kiitos Jumalalle hyvyydestään! Siunatkoon hän runsaasti kylvötyön ja kaiken vaivannäön, mitä upeat uskovat työntekijät siellä Utsjoella tekevät Herrassa!!